Ohjeita kylmän veden suppaukseen

SUP mielletään usein lämpimien kesäpäivien harrastukseksi, mutta lajia voi harrastaa hyvin myös kylmemmissä olosuhteissa ja veden pysyessä sulana vaikka ympäri vuoden. Vesillä on rauhallista ja hiljaisempaa veneilykauden ulkopuolella. Vesi on myös kirkkaampaa, kun levää ja liikennettä on vähemmän. Luonto tarjoaa parastaan – tyyni vesi toistamassa ruskan sävyjä, matalalla pysyttelevä aurinko aamu-usvan läpi, pakkasella höyryävä meri, ja lopulta kevään ensimmäisten muuttolintujen paluu. Lenkkeilijä voi lenkkeillä vähemmällä määrällä veneiden aaltojen väistelyä. Retkeilijä pakkaa mukaan termarin ja eväät ja rantautuu laavulle nuotion ääreen tauolle. 

Kuinka kylmän kelin suppailuun sitten pitäisi valmistautua, miten varustautua ja mitä ottaa huomioon? Keräsimme vinkit yhteen, jotta ne olisivat helposti löydettävissä yhdestä paikasta. Päivitämme vinkkejä myös jatkossa, joten laitathan myös omat vinkkisi jakoon. 

HUOMIOI:
  • sääennuste ja säätilan mahdollinen vaihtelu
  • tuuli, myös puuskalukemat
  • auringonnousu ja -laskuaika, valon riittävyys
  • pakkanen: jään kertyminen varusteisiin, liikkuva jää ja jäälautat, liukkaat rantautumispaikat
  • kylmän veden vaikutus ja toimiminen, jos sinne tipahtaa
  • suppaamaan vain turvallisissa olosuhteissa, vältä turhaa riskinottoa

PÄÄLLE:
  • märkäpuku tai kuivapuku
  • lämpimät asusteet, jotka suojaavat vedeltä ja tuulelta
  • jotain värikästä, jotta erotut vesillä
VARUSTEET:
  • lauta ja mela – varo jäiden aikaan kolhiintumista!
  • karkuremmi
  • kelluntapukine
  • puhelin: lämpimässä ja vedeltä suojassa, 112-sovellus asennettuna
  • mukana kulkevat muut varusteet kuivasäkissä
  • harkitse myös: suppailukaveri, merkinantopilli, lamppu, avaruuspeite ja ensiaputarvikkeita, hämärällä valkoinen valo merkiksi muille vesillä liikkujille, kuivat vara-asusteet, tauolle lämmintä juomaa ja puettavaa

Kuinka huomioida olosuhteet?

Kylmä vesi ja tuuli muodostavat riskitekijöitä riittävästi, joten olosuhteiden osalta kannattaa minimoida muut riskit. Mitoita siis oma taitotasosi vallitseviin olosuhteisiin ja arvioi, pystyisitkö kesäolosuhteissa hallitsemaan vallitsevat olosuhteet varmasti. Jos vastaus on kyllä, pärjäät todennäköisesti hyvin myös kylmän veden olosuhteissa. Kokeile vaikka ensin lyhyttä lenkkiä lähellä rantaa kaverin ollessa läsnä ja arvioi varusteiden ja vaatetuksen riittävyys jatkolenkkejä varten. 

Kun lähden melomaan, valitse reitti sen mukaan, että se on turvallinen vallitsevissa olosuhteissa. Muista, että veden pinnan korkeus saattaa vaihdella kesäkauteen verrattuna, joten tutulla lenkillä voi tulla vastaan yllättäviä pintakiviä tai muita esteitä. Mahdollisuuksien mukaan pysy lähellä rantaa. 

Huomioi sääennusteissa lämpötilan lisäksi tuuli ja mahdolliset tuulen puuskalukemat. Tuulen viilentävä vaikutus korostuu kylmällä säällä, ja puuskittainen tuuli tekee melonnasta huomattavasti raskaampaa. Huomioi myös valon riittävyys ja pidä silmällä auringon laskeutumisaikaa. Meloessa valoa riittää vielä noin puoli tuntia auringonlaskua ennen tai sen jälkeen.

Kuva: Eeva Haartio

Kylmän veden aikaan veteen joutuessa ilman asianmukaisia varusteita kylmyys kangistaa nopeasti ja tekee liikkumisen hankalaksi. Vaikka meloja on kelluntapukineessa ja lautaan karkuremmillä kiinnitettynä melko turvassa, on hypotermian vaara ilmeinen. Jos joudut veteen, pysy rauhallisena ja keskity hengittämiseen. Yritä hivuttautua takaisin laudalle. Jos se ei onnistu, ui lautaa apuna käyttäen lähimpään rantaan. Jos sekään ei onnistu, hälytä apua merkinantopillillä. Turvallisinta olisikin meloa kylmän veden aikaan kaverin kanssa. Apu on lähellä, jos jotakin sattuu.

Harkitse tarkkaan liikkumista pakkasella. Vaikka vesi olisikin auki, jäälautat vedessä, rantoihin muodostuvat jääkerrokset, liukkaat rantautumispaikat ja myös pakkasen takia varusteisiin kertyvä jää muodostavat huomattavasti enemmän haastetta kuin pelkkä veden kylmyys tai tuuli tuo. Vältä kosketusta jäähän mahdollisuuksien mukaan, koska se voi vaurioittaa laudan tai melan pintaa. Huomioi, että erityisesti kevättalvella ja jäiden ollessa liikkeellä jäälauttoja on saattanut painua myös veden pinnan alle ja evän sellaiseen osuessa lauta saattaa tehdä äkkipysähdyksen. Tarkkaile siis vettä ja siinä näkyviä mahdollisia esteitä tarkasti.

Kuva: Ritva Eskelinen

Liikkuvan jään aikana tai sään painuessa lenkin aikana pakkaselle ja rantojen alkaessa jäätyä kannattaa tiedostaa myös se riski, että rantautumaan ei pääse samasta kohdasta, mistä vesille siirtyi. Pakkasella kannattaa ottaa huomioon myös auringon lämmittävä vaikutus: aurinko voi pitää veden pintaa sulana mutta auringon siirtyessä metsän taakse veden pintaan saattaa syntyä ohut jääkerros hyvinkin nopeasti. 

Jos joudut tilanteeseen, jossa veden pinta reitilläsi on päässyt jäätymään ja läpi on päästävä, kannattaa se tehdä polvillaan meloen. Hyvin ohut tuore jääkerros murtuu laudan siitä läpi puskiessa mutta itse melominen jääkerroksen läpi, laudan reunojen samalla ottaessa jäähän kiinni, horjuttaa tasapainoa helposti. Jos läpi ei pääse melomalla mutta rantautumaankaan ei pysty, voit yrittää murtaa jäätä laudan painoa hyödyntäen. Siirry laudan takaosaan, uita laudan kärki jään päälle ja siirrä painopistettäsi keulaa kohti, jolloin keulan paino murtaa jääkerroksen. Näin pääset pikkuhiljaa etenemään laudan keulan mitan kerrallaan. 

Huomioi syksyn ja talven metsästysajat ja mahdolliset alueet, joilla saattaa olla myös metsästystoimintaa, vesillä tai mantereella. Huolehdi siis myös vesillä liikkuessa siitä, että päällä on jotain oranssia, punaista tai muuta huomioväriä.

Mitä päälle?

Vaatetuksen tärkein tehtävä on suojata kylmettymiseltä ja minimoida riskejä mahdollisen veteen tipahduksen osalta. Melojan tulisi olla suojassa kylmältä ilmalta, tuulelta ja vedeltä. Vesille kannattaa myös pukeutua värikkäästi, jotta muut vesilläliikkujat huomaavat sinut. 

Suppaamaan voi lähteä talvikuukausinakin vaikka tuulipuvussa, mutta tuolloin tulee tiedostaa, että veteen vahingossa joutuessa asu voi olla iso riski. Kannattaa siis pysytellä lähellä rantaa ja supata kaverin kanssa, jotta apu on tarvittaessa lähellä. Suositeltavampaa olisi kuitenkin käyttää vesiurheiluun tarkoitettuja kylmän veden käyttöön suunniteltuja varusteita. Yleensä valinta tehdään tällöin märkäpuvun ja kuivapuvun väliltä.

Märkäpuku

Moni meloo kylmän veden aikaan neopreenistä valmistettu märkäpuku päällä. Märkäpuku on yleensä edullisempi kuin kuivapuku, ja näin ollen erityisesti satunnaiselle kylmän kauden suppailijalle varsin varteenotettava vaihtoehto. Märkäpuku on erityisen hyvä lajeissa, joissa veden kanssa ollaan tekemisissä enemmän ja veteen pulahtaminen on yleistä, kuten SUP surf tai myötätuulessa aallokon mukana etenevä downwinder-melonta.

Neopreenin lämmittävä vaikutus perustuu sen yhteisvaikutukseen veden kanssa. Neopreenikerroksen ja ihon väliin pääsee vedessä ollessa ohut vesikerros, joka yhdessä neopreenin kanssa kehon lämmön vaikutuksesta muodostaa lämmittävän ja lämpöä myös hyvin eristävän kerroksen. Jos tarkoitus on pysyä vain vedenpinnan yläpuolella, on märkäpuku helposti joko kylmä tai kuuma. Materiaali itsessään lämmittää myös kuivana jonkin verran, mutta ei välttämättä riittävästi kylmällä säällä eikä se eristä kylmältä viimalta. Materiaali ei myöskään hengitä kovinkaan paljoa, ja paksun kerroksen alla hikoilee helposti. 

Märkäpuvun lämmittävyyttä voi lisätä pukemalla alle esim. rashguardin ja puvun päälle tuuli- tai kuoritakin ja shortsit blokkaamaan tuulta. Kuumuuteen auttaa ainakin hetkellisesti virkistävä välipulahdus. Jo kahden-kolmen millin paksuinen neopreeni auttaa jatkamaan kautta pitkälle syksyyn. Talvikuukausina viiden millin puku on yleensä Suomen oloihin riittävä. Käytön jälkeen puku kannattaa huuhdella ja kuivata huolellisesti. Jos pukuun alkaa kertyä hajua, voi sitä liottaa märkäpuvuille tarkoitetussa pesuaineessa, joka myös hoitaa neopreeniä. Märkäpukuja voi tarvittaessa myös paikata.

Kuva: Ritva Eskelinen
Kuva: Ritva Eskelinen
Kuivapuku

Kuivapuku suojaa käyttäjänsä vedeltä kokonaan. Siinä on hieman mallista riippuen kaulassa, nilkoissa ja ranteissa vettä eristävät mansetit, jotka asettuvat tiiviisti iholle ja estävät veden pääsyn puvun sisällä. Joissakin malleissa saattaa olla myös umpinainen sukkarakenne tai säädettävä kaulamansetti. Säädettävä kaulamansetti lisää hieman käyttömukavuutta ja helpottaa pukemista, mutta ei ole niin tiivis, eli täysin uppeluksiin tipahtaessa kaulaosa saattaa falskata.

Mikä tahansa veden pinnan yläpuolella tapahtuvaan urheiluun tarkoitettu kuivapuku sopii myös suppauskäyttöön, mutta aktiivisesti ja korkeammalla intensiteetillä suppaavan kannattaa investoida nimenomaan SUP-käyttöön tarkoitettuun kuivapukuun. Se on käytännössä kuin kuorivaate, eli myös hengittää ja joustaa jossakin määrin ja on käyttäjälleen huomattavasti miellyttävämpi päällä ja mukavan kevyt liikkuessa (valmistajia esim. SUPskin, Dador, Starboard, Prolimit, Ion). Korkeasykkeisessä suorituksissa kuorivaatteen tapaan kuivapuvunkin sisään kertyy toki jonkin verran kosteutta hikoillessa, eli aivan kesäkelien vaatetuksen mukavuutta ei silläkään saavuta.

Sään vaihdellessa kuivapuvun alle on helppo kerrostaa sopiva määrä vaatetta. Tekniset alusasut ja villaiset kerrastot toimivat erityisen hyvin. Kuivapuvun kanssa kannattaa olla tarkkana, että vetoketju tulee varmasti kiinni, ettei veteen pulahtaessa satu ikäviä yllätyksiä hieman raolleen jääneen vetoketjun takia. Kun valitset pukua, varmista, että mansetit asettuvat iholle tiiviisti useamman sentin matkalta. Mansetteja pystyy myös jossakin määrin venyttämään itse sopivammaksi ja asiantunteva korjauspalvelu myös tarvittaessa vaihtaa ja korjaa mansetteja. Muuten kuivapuku on melko huoltovapaa, kunhan sen huuhtelee vedellä käytön jälkeen. 

Asusteet

Jalkineiden osalta vaihtoehtoja on monia. Useat suosivat neopreenitossuja, koska tuntuma lautaan säilyy melko samanlaisena mitä sen on paljaalla jalallakin. Parin millin paksuisilla neopreenitossuilla jatkaa kautta molemmista päistä mukavasti. Seitsemän millin tossuilla voi pärjätä hyvin pienellä pakkasellakin. Tossujen alle voi halutessaan pukea lisälämmöksi myös esim. suunnistajien ja pyöräilijöiden suosimat vedenpitävät sukat. Neopreenin lämmittävä vaikutus säilyy mutta varpaat eivät kylmety niin helposti, kun ne eivät pääse suoraan kosketuksiin veden kanssa.

Myös erilaiset muut vesiurheiluun tarkoitetut jalkineet voivat olla varsin hyviä myös SUP-käyttöön. Periaatteessa mikä tahansa jalkine käy, kunhan sen pohja ei vaurioita lautaa, tasapaino on helppo pitää ja tuntuma lautaan säilyy riittävänä, ja materiaali itsessään kestää olosuhteita. Moni suppaa talvisin myös esimerkiksi kumisaappaissa ja pukee alle lisäksi villaa ja pulahdusriskin varalta vedeltä eristäviä kerroksia, oli sitten kyseessä vaikka vedenpitävä sukka tai tiiviisti aseteltu muovipussi. Jos lähtee retkelle ja aikoo tehdä välipysähdyksen, kannattaa harkita mukaan pakattavaksi myös jonkinlaiset lämpimät taukotossut.

Kuva: Eeva Haartio

Kylmällä säällä pään alueelta karkaa eniten lämpöä, ja varpaat ja sormet ovat erityisessä riskissä paleltumiselle. Päähineksi voi periaatteessa valita minkä tahansa säältä suojaavan mallin. Osa suosii myös päähineissä neopreeniä, mikä toimii hyvin nimenomaan vedessä mutta voi olla epämukava muuten. Perus urheilupipolla pääsee pitkälle. Tuulelta suojaavasta rakenteesta on avoimilla vesialueilla hyötyä. Suojaa supatessa tuulelta myös kaulan alue.

Myös käsissä voi käyttää vesiurheiluun tarkoitettuja esimerkiksi neopreenista valmistettuja käsineitä mutta hyviä vedenpitäviä ja vettä hylkiviä lämpimiä vaihtoehtoja löytyy myös vaikkapa hiihtäjien tai pyöräilijöiden osastoilta. Tärkeintä on, että hanska lämmittää riittävästi, kestää pärskeitä, suojaa tuulelta, siinä ei ole hankaavia saumoja ja että kämmenalueella on riittävästi pitoa, jotta melasta saa tukevan otteen.

Pidemmälle retkelle kannattaa varata mukaan lämpimämmät asusteet taukoja varten ja mahdollisuuksien mukaan myös useammat hanskat, jotta ensimmäisten kostuessa voi vaihtaa kuivat tilalle.

Millaiset varusteet?

Varusteista tärkein myös turvallisuusmielessä on lauta – se kelluu ja auttaa myös vedessä olevaa käyttäjäänsä pysymään pinnalla. Jos lähdet liikkeelle pakkasella tai kun sää on plussalla mutta vesillä liikkeessä olevaa jäätä, kannattaa harkita laudan valintaa erityisen tarkasti. Laudat itsessään kestävät kyllä pakkasta ja ohutta pintaan kertyvää jäätä, mutta osa materiaaleista on jäistä aiheutuville kolhuille herkempiä kuin toiset. Erityisesti hiilikuituisten lautojen kanssa kannattaa olla tarkkana. Tämä koskee myös veteen siirtymistä ja vedestä nousemista, koska pakkasella rantakivet ja laiturit ovat liukkaita tossujen alla, jolloin lautaa ei välttämättä varsinaisesti vaurioita vesillä vaan sinne tai sieltä siirtyessä liukastellessaan. 

Pakkasella liikkuessa kannattaa ottaa huomioon myös jään kertyminen lautaan melonnan aikana. Laudan keula alkaa kasvattaa jääpartaa ja lisäksi laudan kannelle kertyy helposti liukas jääkerros melontapuolta vaihtaessa melasta tippuvan veden takia. Jäätyneen laudan pinta muuttuu erittäin liukkaaksi muualta kuin suoraan jalkojen alta. Kertynyt jää kasvattaa laudan painoa, ja tämän vuoksi kannattaakin varmistaa, että rantautuessa laudan pystyy nostamaan vedestä myös, vaikka se painaisikin hieman normaalia enemmän. Tässä mielessä ilmatäytteinen lauta sopii talviolosuhteisiin hyvin, koska se on jo lähtökohtaisesti yleensä kovia lautoja kevyempi. Myös kertynyt jää on helpompi poistaa, koska lautaa tyhjentäessä suuri osa jäästä säröilee itsestään irti.

Kuva: Ritva Eskelinen

Melonnan jälkeen vielä märkä lauta kannattaa tyhjentää ja taitella nopeasti, koska se kohmettuu muotoonsa nopeasti ja sitä voi olla se jälkeen vaikea taittaa, ja jäisenä taittelu voi rikkoa laudan pintarakenteita. Kovan laudan pinnasta jäätä voi kokeilla raapata varovasti irti, mutta koska pintamateriaalit voivat olla herkkiä, suosittelemme kaikille laudoille mahdollisuuksien mukaan sulatusta ja kuivatusta lämpimissä oloissa ennen mahdollista jatkovarastointia kylmään, jotta lautaan ei jää varastoinnin ajaksi jäätä tai kosteutta.

Pakkasella ja jäiden aikaan kannattaa jättää myös se kallein hiilikuitumela pois varustuksesta, koska jää kolhii sen helposti pilalle. Jää kertyy meloessa myös melan varteen ja tekee melasta painavamman. 

Karkuremmi on myös kylmän veden suppauksessa heti laudan itsensä jälkeen se tärkein turvavaruste. Se varmistaa, että kaatuessasi lauta ei karkaa liian kauas vaan sen avulla voi kuroa itsensä takaisin laudan viereen. Jos liikut virtaavassa vedessä, kannattaa valita pikalaukaistava vyötärömallinen karkuremmi, jotta veteen joutuessa ei joudu mahdollisen karkuremmin tai laudan takertumisen vuoksi vaaratilanteeseen 

Kylmissä oloissa päälle tulee laittaa myös kelluntapukine. Se voi olla joko kelluntaliivi, pelastusliivi tai pikalaukaistava vyötärölle kiinnitettävä kelluntapukine. 

Ota mukaan myös puhelin, jonka tulee olla vedenkestävässä pussissa ja lähellä kehoa lämpimässä, koska kylmällä säällä akun kestossa voi olla haasteita. Lataa puhelimeen myös 112-sovellus, jonka avulla hädän tullen apua kutsuessa sinut on helppo paikantaa vesillä.

Lisäksi mukaan kannattaa varata merkinantopilli ja erityisesti iltapäivällä supatessa myöskin kosteutta ja kylmyyttä kestävä lamppu. Jos vahinkoja sattuu ja joudut pelastautumaan tuntemattomalle rannalle odottamaan apua, on pillistä ja lampusta sillon paljon apua. Retkeilevän kannattaa napata mukaan ensiaputarvikkeiden joukkoon myös avaruuspeite.

Hämärässä muille vesillä liikkuville näkymiseksi tarvitaan valkoinen valo. Tähän sopii esimerkiksi melaan kiinnitetty pyörän tankoon kiedottavaksi tarkoitettu valkoinen led-valo. Heijastin voi olla tarpeen myös vesillä. Reitin valaisemiseen lenkillä voi kokeilla esimerkiksi otsalamppua. Suosittelemme kuitenkin pysymään pimeällä mieluummin vesiltä poissa tai pysyttelemään varmasti tutuilla reiteillä, koska mahdollisten pinnan päällä ja alla olevien esteiden havaitseminen ja reitin hahmottaminen muuttuu vaikeammaksi. Myös hätätapauksessa avun löytäminen perille on hankalampaa.   

Mukaan vesille kannattaa napata myös kuivasäkki, johon saa pakattua mukaan taukotakin ja -tossut, varapipon ja -hanskat, lämmintä juomaa ja evästä. Rannalla kylmästä palaavaa kannattaa odottaa lämmin kuiva vaatekerta, johon voi vaihtaa heti vesiltä päästyään. Kannattaa valita sellaiset lämpimät kengät, joiden pukeminen on helppoa myös kohmeisemmilla sormilla ja joihin mahtuu paksumpikin sukka. 

Jää yllätti suppailijan. Video: Ritva Eskelinen